Kansalaisaloitteeni vakuutuslääkärien toiminnasta

Hei!
Laitan tähän kansalaisaloitteeni 2837 vaiheita hetkihetkeltä

10.1.2018 tein tämän aloitteeni, Heikki Päivikkeen tullessa pakottamanani kakkosmieheksi, kun sellainen pitää olla!

12.1. hätäinen soitto oikeusministeriöön että olin laittanut vanhanlain numeron aloitteeseeni. Sieltä virkailija katsoi asian ja sanoi ettei haittaa koska laki on 2015 siirtynyt muuttumattomana uuteen lakiin.

Aloite lähti varsin hitaasti liikkeelle, joten pyysin 5.2. suurelta SAK.lta apua asian eteenpäin viennissä, tulos:
"Hei,

emme ole samaoilla linjoilla alkuun panemasi kansalaisaloitteen kanssa, joten emme myöskään ryhdy levittämään sitä.

Asiantuntijamme mukaan ei ole mitään mahdollisuutta mennä malliin, että hoitavat lääkärit yksin omalla lausunnollaan tekevät päätöksen jostakin etuudesta. Kansalaisaloitteen malli lisäisi valtavasti byrokratiaa eikä takaisi kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Ystävällisin terveisin

Pirjo Pajunen/SAK viestintä."

Selvisi siis että SAK on tuolla vakuutusyhtiö porukassa! Se oli mulle iso yllätys! Ja en ollut aloitteessani vaatinut että lähettävälääkäri yksin päättää etuudesta. SAK:n tiedotus saisi lähteä opettelemaan luetunymmärtämistä!

Vakuutuslääkäriliiton puheenjohtaja Janne Leinonen yritti joka välissä laittaa kapuloita rattaisiin. Nico Ojala kuitenkin piti äijän aisoissa blogikirjoituksissaan, kunnes iski Iltalehteen rahanvoima. Nico Ojalan blogit poistettiin ja Nicolle ilmoitettiin että hän ei voi enää kirjoitaa Iltalehden-blogiaan. Vaikka blogi-säännöissä sanotaan että kirjoittaja on yksin vastuussa sisällöstä, Iltalehti tarjoaa vain alustan missä voi kirjoittaa. Eli saat kirjoittaa niin kauan kun olet samaa mieltä kuin lehti!

Harkimon mukaan tulon jälkeen, Nico Ojalan blogi tekstien, niistä oli yksi minun vieras kirjoitus, ja Helsinkiläisen Arin ponnistelujen avulla aloite lähti nousukiitoon helmi-maaliskuun vaihteessa ja saavutti 50 000 kannattajan rajapyykin ennen maaliskuun puoltaväliä. Pidin kuitenkin aloitteen keräämässä kannattajia 4.4. saakka jolloin tulos oli 59 381 kannattajaa! Aloite luovutettiin eduskunnan puhemies Paula Risikolle 18.4. Taisi olla Paulalla miellyttävä tilaisuus ottaa vastaan aloite lain muuttamisesta minkä oli itse aikoinaan ollut allekirjoittamassa kansanedustajana!?

Siitä kerrottiin että "Aloite avasi Pandoran lippaan". useissa tiedotusvälineissä asiasta kirjoitettiin ja oli se jopa Ylen aamu teeveessä silloin kun veimme sen tuonne eduskuntaan 18.4.2018.

Lähetekeskustelussa vähän mokasin kun huusin lehteriltä itselleni puheenvuoroa! Lehteriltähän ei saa huudella eduskunnassa.

Sitten alkoi pitkä odotus. Mukaan tuli taas Harkimo kirjoituksillaan syksyllä, samoin KKO(Korkein Oikeus) teki harvinaisen asiaa sivuavan lakialoitteen suoraan hallitukselle. Ministeri Häkkänen oli myös aloitteen kannalla loppu syksystä!

Odottajan aika on ja oli pitkä mutta loppuvuodesta tuli sitten SOTE-valiokunnalta ennakkotieto kuulemistilaisuuteen kutsumisesta. Se toteutui sitten 7.2.2019 jolloin menimme Ojalan Nicon kanssa valiokunnan kuultavaksi.
Sain puheenvuoron ekana kun olin varsinainen aloitteentekijä.

"#Meistä kuka tahansa saattaa joutua onnettomuuteen, meille kenelle tahansa saattaa sattua työtapaturma, tai meistä kuka tahansa tässäkin huoneessa saattaa sairastua vakavasti työnsä olosuhteiden vaikutuksesta.

Kun näin tapahtuu, niin onneksi olemme vakuutettuja, onneksi meitä hoidetaan tasapuolisesti, ja ennen kaikkea onneksi meidän toimeentulo on turvattu lakisääteisen vakuutuksen toimesta, mikäli terveytemme ei enää riitä työntekoon.

Näinhän sen pitäisi mennä, näin sen luvattiin menevän,  näin sen sanotaan menevän,  mutta totuus on kuitenkin luvattua karumpaa.

Luvattu tasapuolinen hoito katoaa työtapaturmavakuutuslain 42§ myötä, kun vammautunut tai sairastunut lähetetään vakuutuslaitoksen yhteistyökumppanina toimivaan sairaalaan lääketieteelliseen arvioon.

Luvattu toimeentulo katoaa työtapaturma- ja ammattitautilain 121§ myötä, kun syntyneeseen vammaan tai sairauteen ei löydy syy-yhteyttä vakuutuslääkärin lausunnon mukaan.

Syy-yhteyttä ei voida näyttää toteen, vaikka vammalla tai sairaudella on suora ajallinen yhteys tapaturmaan, syy-yhteyttä ei voida näyttää toteen, vaikka vamman tai sairauden aiheuttamien oireiden alkaminen on ajallisesti yhteydessä tapaturmaan.

Syy-yhteyttä ei voida näyttää toteen. vaikka maamme hallitus ja Korkein oikeus ovat molemmat selkeästi syy-yhteydestä esittäneet.

“Todennäköisellä lääketieteellisellä syy-yhteydellä tarkoitetaan, että vamman tai sairauden aiheutumista vahinkotapahtuman seurauksena voidaan pitää kaikki arviointiin vaikuttavat tekijät huomioon ottaen todennäköisempänä kuin sen aiheutumista muusta syystä” Näin todetaan nykyiseen tapaturmalakiin liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 277/2014)

Tämä on myös Korkeimman oikeuden (jäljempänä KKO) linjaus useissa päätöksissä. KKO:n kannanotto toteaa (KKO 2014:33).
"Vamma tai sairaus on oikeuskäytännössä yleensä katsottu tapaturman aiheuttamaksi, mikäli tapaturman ja vamman tai sairauden välillä on lääketieteellisesti arvioiden todennäköinen syy-yhteys”

Kaiken tämän edellä mainitun mahdollistaa yksi lakipykälä, lakipykälä mikä vapauttaa vakuutuslääkärit totuudesta, lakipykälä mikä vapauttaa vakuutuslääkärit oikeudellisesta vastuusta,  siitäkin huolimatta, että nämä lääkärit ovat päättämässä vammautuneen tai sairastuneen toimeentulosta.

Suomalaisten oikeustajuun ei kerta kaikkiaan mahdu se tosiasia että vakuutuslääkärin tekemän lääketieteellisen lausunnon vääräksi näyttäminen on jätetty vammautuneelle tai sairastuneelle itselleen.  Toisin sanoen vammautuneen tai sairastuneen täytyy omalla kustannuksellaan näyttää toteen syy-yhteys, jonka vakuutuslääkäri voi kiistää ilman totuusvelvoitetta.

Mikäli vakuutusasia käsitelleen oikeudessa, on vakuutuslääkäri vapautettu oikeudellisesta totuudesta, eli häntä ei voida tuomita esimerkiksi sakkoihin väärästä valasta, toisin kuin vammautunut tai sairastunut joka rangaistuksen uhalla velvoitetaan pysymään totuudessa.

Jos vakuutuslääkäri toteaa ilman selviä lääketieteellisiä perusteita,  että vammautuneen tai sairastuneen oireiden syynä on sairaus eikä tapaturma, mutta mitään näyttöä ei sairaudesta kuitenkaan ole todettu, ja näin saa asemansa perusteella taloudellista hyötyä, _ koska vammautunut tai sairastunut ei taloudellisen riskin johdosta uskalla ryhtyä oikeudellisiin toimiin, niin eikö kyseessä ole rikoslain 36 luvun 1§ mukainen petos?

Julkisuudessa on ollut väitteitä merkittävistä työeläkemaksujen korotuksista, mikäli vakuutuslääkärit asetetaan yhtäläiseen asemaan hoitavien lääkärien kanssa, _ on varmasti aiheellista kysyä mihin tämä maksujen korotus perustuu? Ei voi olla niin, että jos vakuutuslääkärin täytyy pysyä totuudessa niin se lisää eläkekustannuksia ja tätä kautta nostaa työeläkemaksuja, varsinkaan, koska työkyvyttömyyspäätökset perustuvat laadukkaaseen ja asiantuntevaan lääketieteelliseen arvioon,  kuten vakuutus- ja työeläkeyhtiöt itse sanovat.

Tämän takia järjestelmä on mätä ja luo jyrkkää epäluottamusta sitä kohtaan. Omanalansa huippulääkärin lausunnon kumoaminen voidaan tehdä potilasta näkemättä ja aivan eri erikoistumisalalla.

Edellä mainittujen perustelujen ja lausunnossa esitettyjen ongelmien johdosta on tärkeää että vakuutuslääkärit asetetaan yhtäläiseen asemaan hoitavien lääkärien kanssa.#"

'Laillisen' valehteluoikeuden poistuminen vakuutuslääkäreiltä on lähtenyt hyvään vauhtiin kun aloitteeni sai seuraavanlaisen päätöksen:

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 4/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.
Eduskunnan päätös löytyy: EK 39/2018vp-KAA4/2018 vp

MUUT MUUTETTAVAT LAIT

Työntekijän eläkelain (19.5.2006/395) 40§                                         Voimaan 01.01.2007

Kunnallisen eläkelain (13.6.2003/549) 140§                 Voimaan 16.03.2007

Yrittäjän eläkelain (22.12.2006/1272) 37§                                         Voimaan 01.01.2008

Merimies eläkelain (22.12.2006/1290) 40§                                        Voimaan 01.01.2008

Valtion eläkelain (22.12.2006/1295) 105§                                          Voimaan 01.01.2008

Ev.lut. Kirkon eläkelain (18.4.2008/261) 15§               Voimaan 01.01.2008

Lait ovat vielä voimassa. Äänestä minut valvomaan että lait tullaan muuttamaan oikeudenmukaisiksi ja Suomeen saadaan kokonaisvaltainen järjestelmä mikä tyydyttää kaikkia osapuolia! Äänestä numero 178!