Kivulias on kipuihimisen tie kun vastustaa!

 

YSTÄVÄNI TARINAA MENNEELTÄ VUODELTA!

Tähän kirjoitukseen on hänen lupansa!

Olen ollut tekemässä useita rekisteritietojen oikaisuvaatimuksia sekä muistutuksia omista hoidoista sekä monen eri vammautuneen kanssa heidän hoidoistaan ja varteenotettavia asioita ovat että sanavalinnat menevät oikein sekä niiden oikea, keskinäinen järjestys paperilla ovat ratkaisevan tärkeitä.

Kirjoitetut asiat saavat eri merkityksen kun sanajärjestys tai saman asian sanavalinta on erilainen.

ESIM: jos lääkäri kertoo lähetteessä että ”Potilas liikkuu yksin Eeva-telineen kanssa vessaan…” Tarkoittaa ihan eriä kuin: että ”Potilas joutuu turvautumaan Eeva-telineen tukeen päästäkseen vessaan ...”. Noiden ero on kohtalokasta kun suunnitellaan esimerkiksi apuvälineitä kotiin.

 

Sama on lääkityksessä. ”Potilaalla menee kipuihinsa 15 µg Norspan-laastari sekä hän saa tarvittaessa kipuihinsa Oxynormia” kuin että: ”Potilaalle on jouduttu korottamaan Norspanin kipulaastari 15µg:n sekä tarvittaessa on pakko ottaa lisäksi Oxynormia koviin kipuihin!”

 

Viime vuonna ystäväni tilanne edellytti pikaista oikean lonkka nivelen korjaus/vaihto leikkaamista. Samalla piti selvittää vasemman lonkkanivelen kunto milloin sitten sen uusinta on ajankohtainen. Oikean lonkan tekonivelleikkaus oli jo aiemmin sovittu 2,5kk päähän, mutta kivut siinä olivat mennee niin pahaksi että ystäväni oli täysin sänkypotilaana.

TOISINAAN TIETO EI KULJE OIKEANLAISENA TAI OLLENKAAN TERVEYDENHUOLLOSSAMME

Ystäväni tiedonkulun tökkiminen lähti heti ampulanssista, PP 125, kun tukihenkilöä/henkilökohtaista avustajaa ei päästetty potilaan luo pitämään hänestä huolta. Eikä ampulanssin nainen edes kirjannut OYS:n päivystyksessä tulotietoihin että potilaalla on tukihenkilö mukana. Ajoin yöllä heidän takanaan päivystykseen. Tuon ambulanssin naispuolinen henkilö oli tämän kaiken kieltämisen takana. Hän oli myös ihmetellyt ääneen työparinsa toimintaa ystäväni kotona kun miespuolinen ensihoitaja käsitteli potilasta varoen. Nainen taas tökkäsi voimalla paarit ambulanssin paarikiskoilla olevaan lukitukseen aiheuttaen ystävälleni valtavan lisäkivun lonkaan kun paarit törmäsivät ja heilauttivat häntä pahasti edestakaisin niiden päällä ja lonkka liikkui tuottaen liki tajunnanmenon kun väljä nivel liikkui fysiikan lakien mukaisesti edestakaisin!  Hän tulee saamaan virkavirhe syytteen/ilmoituksen potilaan tahallisesta rääkkäämisestä. Oli todennäköisin syin tehnyt omaan, ilmeisen vajaaseen tietämykseensä kivuista, mieleensä päätelmän että tämä nuorinainen, reilu 30v, on vaan huumetta hakemassa. Sellainen kuva ja ymmärrys tuli tämän nuoren ambulanssi-naisen käytöksestä.

Sitten OYS:n päivystys. Sielläkään ei avustajaa päästetty potilaan luo hoitamaan asioita hänen parhaaksi. Päivystyksessä oli paljon jonkin sortin huumautuneita ihimisiä! Oli siellä muitakin ja näiden luona näkyi omainen/avustaja olevan paikalla, vaan ystävälleni sitä ei suotu kun en ole sukulainen. Miksi ei uskota potilasta kun hän sanoo että sillä henkilötunnuksella oleva henkilö on ollut jo usean vuoden hänen avustaja kipuasioissa. Kun ystäväni sitten yritti yksin saada kivunlievitystä niin kellon soittoon ei vastattu useaan tuntiin. Huumaantuneille haettiin tupakat lattialta, jopa ystäväni sängyn alta! Mutta hän ei saanut hoitoa! Vasta ystäväni ruvettua huutamaan täyttä kurkkua, kuten huumaantuneet, hänet huomioitiin. Heti sen jälkeen tuli kipulääkettä injektiona. Osaston lääkäri kävi kertomassa että on tehnyt kiirehtimislähetteen  kirranpolille ja että haetaan osastopaikkaa missä odotella vastausta sieltä. Oys:n osastopaikat olivat täynnä joten ystäväni siirrettiin Caritakseen geriatrian osastolle. Tässä tulee sitten tuossa alussa ollut esimerkkini sanojen järjestyksestä ja muodosta valitettavalla tavalla esille:

Meille oli Caritaksessa annettu ymmärtää että nyt Caritaksen väki hoitaa lonkan LEIKKAUS asiaa eteenpäin yhdessä OYS:n kirranpolin kanssa. Totuus kuitenkin oli että päivystys oli heittänyt potilaan pois itseltään pelkästään KIVUN hoitoon Caritakseen. Mitään jatko ehtoja/suunnitelmia ei ollut kuin että ehkä odottavat Kemistä vastausta josko he kiirehtisisivät leikkausaikaa. Meille kuitenkin kerrottiin että päivystys oli tehnyt kiirehtimislähetteen Oys:n Kirranpolille, mutta se on siellä selvittämättömien pinkassa ja poli aukeaa vasta seuraavana maanantaina. Nyt oli keskiviikko ja poli on loppuviikon kiinni arkipyhien vuoksi. Vasta seuraavan viikon tiistaina 23.5. selvisi että kiirehtimislähete oltiin tehty MUTTA se oli vain nakattu roskiin koska asia oli jo ”hoidossa” Kemissä. Heidän mielestään asiaa pitää selvittää Kemin sairaalan kanssa, ei heidän. Potilas oli ainoastaan siirretty Caritakseen, geriatrisen osastolle kivun hoitoon, eikä potilaalle itselleen tästä tiedotettu mitään. Vasta soitettuamme tiistaina Oys:n Kirranpolille, ja tiedusteltuamme asiaa, meille kerrottiin tästä puhelimessa.

Caritaksen ekana päivänä kävi joku vanhahko naislääkäri ystäväni luona. Hänellä oli hyviä ajatuksia mutta niitä ei kirjattu kun oli päivystävä käypäläinen!

Kivunhoidon erityispätevyyden koulutuksen saanut lääkäri höpötti vain että ”Kyllä se on hermokipua!” Ei ollut! Tosin hermoratoja pitkin noi kipuviestit kulukee! Viikonlopun yli mentiin epävarmoissa tunnelmissa sekä pakko-odotuksissa kun mihinkään ei saatu yhteyttä pyhien vuoksi!! Sängyn vierellä käyneet lääkärit vain yrittivät ’kiiruhtaa’ asioita eteenpäin. Turhaa puhetta kovista kivuista kärsivälle lonkkakipuiselle.

Maanantaina osaston oma nuori mieslääkäri sanoi ottavansa ’kopin’ ystäväni hoidoista! Eihän se nuori ressukka voinut tehiä mittään muuta kuin selitellä ja karata aina pois. Jouduimme osaston pomon puhutteluun kun olin liikaa paikanpäällä. Seuraavaksi tämä nuori lääkärinalku teki lähetteen Avohoitotalon röntgeniin. Selvisi ettei mies ollut YHTÄÄN KUUNNELLUT meitä kun olimme selittäneet miten lonkka pitäisi kuvata. Kuvaus olisi pitänyt tehdä monesta eri kuvakulmasta ja vastaus piti saada mahdollisimman nopeaa sinne Kemiin SEKÄ alun perin suunnitellun leikkauksen tekevälle kirurgille. Kuvat olivat menneet VAIN Oys:n ja niitä kuulemma voisi kysellä potilas arkistosta. Potilas arkiston pyynnöt laitetaan nykyään sähköisesti ja se on hidasta. Caritaksen sihteeri teki ystävällisesti kaikkensa asian helpottamiseksi mutta hänenkin kädet olivat sidotut noiden lääkäreiden virheellisten kirjoitusten/kantamerkintöjen mukaisesti! Lopulta monien puheluiden ja sihteerin ja lääkärin keskustelujen jälkeen kuvat saatiin Kemiin.

 

Lonkka päätettiin leikata 2vkon kuluttua ja tämä aika pitäisi kotona tai osastolla odotella. Mikäli olisi ollut ammattitaitoa tehdä oikeanlainen koepuudutus ystäväni lonkkaan jo päivystyksessä OYS:ssa niin huomattavia kärsimys päiviä olisi ystävältäni säästynyt, samoin geriatrian hoitopaikka olisi ollut vapaa kun ystäväni olisi voinut odotella leikkuulle pääsyä kotonaan lonkka puudutettuna. Kaksi viikkoa kovissa kivuissa on pitkä aika odottaa kun ei voi edes kylkeä kääntää itse. Tuon puudutuskokeilun määräyksen teki, aliarvioiden sen vaikuttavuutta ja tehoa, sitten leikkaava lääkäri leikkausta edeltävänä iltana siellä Kemin sairaalassa. Lääkäri kävi puhumassa ”järkeä” ystävälleni, toivoen hänen peruvan leikkauksen vielä kun on mahdollista ja kun ystäväni piti tiukasti kiinni sovitusta ja vaati että leikkaus pitää tehdä niin lääkäri lähti pois mutta huoneesta lähtiessään huikkasi naurahtaen ovelta vielä: ”Se puudute piikkihän on sitten tosi ikävän tuntuinen juttu mutta eihän se ole kuin pieni asia huomiseen leikkaukseen verrattuna!” Puudutus piikki nosti ystäväni kävelemään hetkeksi mikä osoitti että lonkka on kulunut pilalle kuten olimme kokoajan toitottaneet joka taholle. Ei loppunut leikkaavan lääkärin iva kuitenkaan siihen. Heti piikin jälkeen tuli vielä arvuuttelemaan että onko sittenkään lonkka kulunut, vaikka merkit olivat selvät. Tämä epäily johtui siitä koska kuvissa ei näkynyt mitään kulumiseen viittaavaa, vaan kipu johtuu selästä ja on hermokipua, ei kuluma kipua. Vaikka lonkan puudutus puhui ystäväni puolesta,  silti lääkäri epäili. Ystäväni kysyi miksi vasemman lonkan aiemmassa tähystyksessä ilmeni kulumavika heti kun reisiluu vedettiin irti lonkkamaljasta leikkauksen alussa. Lääkärin mukaan magneettikuvaus ottaa kuvat 5mm välein. Hän ei väittämänsä mukaan voi tietää mitä siinä 5mm:n sisällä on! Mutta eikös pienenkin ihmisen lonkkanivel ole usean 5mm:n pituinen/suuruinen joten kyllä kuluman pitäisi jo siinä näkyä! Samalla tämä leikkaava lääkäri vielä epäili että ystäväni tulee katumaan tätä leikkausta ja tulee haastamaan hänet oikeuteen virheellisestä päätöksestä uusia lonkkanivel ystävälleni. Hän vastasi että kaikesta huolimatta minä otan kaiken vastuun tästä leikkauksesta ja sen jälkitilanteesta. Lääkäri kommentoi; ”Se on kuule ihan sama mitä sinä minulle sanot koska valitat kuitenkin leikkauksen jälkeen”! Ystäväni: ”En valita.” Lääkäri: ”Kumpikin sanomme mielipiteemme suoraan mutta minä olen leikannut 3000 lonkaa ja tämä on vasta sun toka joten et tiedä mistään mitään lonkkaan liittyvää!” ja marssi tuohtuneena pois huoneesta. No, leikkaus tehtiin. Leikkauksen ajaksi ystäväni luvataan nukuttaa, mutta hän herää lopussa kesken niittien laiton. Ystävääni ei nukuteta eikä humauteta vaan loput niitit lyödään jalkaan ystäväni huutaessa tuskaisesti kivuissaan. Tämän leikkaavan lääkärin monesta mokista pahin kuitenkin oli se että hän tulee leikkauksen jälkeen teholle katsomaan kun ystäväni kipuja ei saada hallintaan ja sanoo että ”Koitahan nyt pärjätä!”. Ystäväni on kipuherkkyyttä sairastava ja leikkauksessa on pakko siirtää lonkkahermoa joten kivut olivat kauheat ja siihen väliin tulee tää tohtori naljailemaan ja kehumaan kui hän tästä lähtee nyt lomille. Teholla ystävälläni meni 6h tajunnan rajamailla olevan kivun kourissa. Siellä kokeiltiin eri lääkkeitä, asentohoitoa ja vetoa ja kaikkea mitä keksittiin, mutta kipu ei helpottanut. Tehon taitavin ja pisimmän kokemuksen omaava hoitajakin haettiin paikalle ja hän kokeili omat niksit ja konstit mutta ei. Mikään ei auttanut. Sitten viimein tehon lääkäri päätyy kokeilemaan reisihermon puudutusta. Se vei KAIKKI kivut pois samantien ja ystäväni nukahti heti. Jo seuraavana päivänä ystäväni pääsi teholta pois ja kuntoutuminen voitiin aloittaa. Leikannut lääkäri sanoi puhelimessa pari päivää leikkauksen jälkeen että: ” joo no olihan tuo rikki, mutta kyllä joku muu sinun asemassa olis pärjännyt sen kanssa vielä paljon pidempään..”

 

Tietotaitomme näissä kipuasioissa taasen kasvoi suunnattomasti. Sekä siinä kuinka KAUHEAN jäykkä voi olla meidän lääkärien tutkimusten määräämisoikeus/tarkkuus/oikeanlaisuus/tahtotila/uskallus!

VIRHEITÄ VIRHEIDEN PERÄÄN JA TAHALLISILTA TUNTUVIA VÄÄRIN YMMÄRRYKSIÄ VÄÄRIN YMMÄRRYSTEN PERÄÄN JA PÄÄLLEKKÄIN.

Tästä otamme opiksi ja vaadimme vastedes jokaisesta kirjauksesta, lähetteestä, lääkemuutoksesta yms asioista kirjallisen todisteen itselle!

Onneksi hoitoketjujärjestelmässämme on myös hyviä ihimisiä hoito puolella ja saamme useimmiten tarvittavaa apua.

 

Tämmösin ajatuksin vuodelle 2024

 

Pertti Latvala